Hankaluuksia onnistuneessa pyöräkaupassa

Hankin 2006 kesällä ensimmäisen moottoripyöräni, 250-kuutioisen skootterin. Tuon kesän aikana tuli selväksi, että haluan vaihtaa sen oikeaan moottoripyörään. Budjettini oli rajallinen, eikä skootterista kovin ihmeellistä hyvitystä saa, joten mielenkiintoni kohdistui muutaman vuoden ikäisiin "aloittelijoiden pyöriin".

Tampereella, R. M. Heinolla, oli myynnissä 2003 mallinen Suzuki GS 500 E taka- ja sivulaukuilla varustettuna. Hintapyyntökin oli kohtuullinen, joten lähetin liikkeeseen sähköpostia. Osin sähköpostilla, osin puhelimitse, käydyn keskustelun myötä pääsimme sopimukseen siitä, että ostan tuon pyörän ja he ottavat vaihdossa vanhan skootterini.

Teimme kaupasta paperit 21.1.2007, samalla maksoin käsirahan. Kiirastorsataina 5.4.2007 ajoin skootterin liikkeeseen, maksoin uuden pyörän ja sain sen alleni. Pyörän rekisteröinti nimiini ei myöskään tuottanut ongelmia. Kaikki siis sujui juuri niin hyvin ja helposti kuin tavallisen pyöräkaupan pitääkin sujua. Tässä suhteessa palvelu ja toiminta olivat hyvää normaalia tasoa.

Kauppa muuttui mielenkiintoiseksi, kun ajoin kotiini ja rupesin tutkimaan pyörän papereita hiukan tarkemmin. Niiden mukaan pyörän teho oli 25 kW, kun kauppaa tehtäessä sen tehoksi kerrottiin 35 kW. Siispä yhteys myyjään ja kysymään, mistä tässä on kysymys. Myyjä oli hämmästynyt, ja vahvisti, että hänen käsittääkseen pyörän teho on 35 kW. Lupasi selvittää asiaa, ja kehoitti ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön, ettei mahdollisen kolarin yhteydessä tulisi ongelmia vakuutuksen kanssa. Samalla myyjä ilmoitti, että he maksavat tästä mahdollisesti aiheutuvat kulut, kuten muutoskatsastuksen. Aikaa kului, ja lopulta kyselin uudelleen, missä mennään. Lopulta myyjä sai edellisen (ja samalla ensimmäisen) omistajan kiinni. Tämä kertoi, että pyörä on tuotu maahan 25 kW versiona, mutta että jo pyörää ostettaessa siihen oli vaihdettu kaasuttimeen teholuistit, joten sen tehon pitäisi olla 35 kW.

Tällä tiedolla varustettuna varasin ajan muutoskatsastukseen. Katsastusmies katseli hetken aikaa pyörää, kirjoitti ylös rungon ja moottorin numerot, ja meni tekemään papereita. Hetken kuluttua hän tuli luokseni, ja viittasi mukanaan huoneeseensa. Siellä hän kertoi, että kyseisellä moottorinumerolla pyörää on tuotu maahan vain 25 kW versiona, joten hän ei voi tehdä papereita 35 kW tehoista. Hivenen hämmentyneenä lähdin kotiin, ja kyselin myyjältä, mitä tehdä.

Päädyimme siihen, että ajaisin pyörän Tampereelle, missä liikkeen asentaja avaisi kaasuttimen, tarkistaisi luistien tilanteen vaihtaen ne tarvittaessa uusiin, ja tekisi tästä paperin katsastuksessa esitettäväksi. Niinpä kävin taas Tampereella ja R. M. Heinon liikkeessä perjantaina 18.5. Pyörä tarkastettiin sovitusti ja todettiin, että siinä on jo teholuistit. Muutaman päivän kuluttua posti toi minulle kotiin todistuksen pyörän tehosta. Tämän kanssa marssin taas katsastuskonttoriin, jossa muutoskatsastus sujui ongelmitta.

Näistä hankaluuksista minulle ei ole aiheutunut muita kuluja kuin ylimääräinen Tampereella käynti, jota voidaan hyvin pitää osana harrastusta. Olen myös maksanut itse molemmat käynnit katsastuskonttorissa, mutta ne on kauppias luvannut korvata - kunhan saan aikaiseksi lähettää heille alkuperäiset kuitit.

Kauppa ei siis mennyt aivan putkeen, mutta missään vaiheessa myyjä ei yrittänyt vetäytyä vastuusta, vaan päinvastoin korosti omaa vastuutaan ja sitä, että ongelmat hoidetaan heidän kustannuksellaan. Mielestäni tämä on poikkeuksellisen hyvää palvelua ja suoraselkäistä toimintaa. Kauppiaan toiminnan laatu ei tule näkyville normaalissa, hyvin sujuvassa kaupassa, vaan silloin kun kaikki menee pieleen. Tästä testistä R. M. Heino suoriutui erinomaisesti. Voin varauksetta suositella liikettä kaikille käytettyä pyörää etsiville.

Lemillä 18.6.2007
Marko Kaittola


[18 June 2007]