Tytöt päiväunilla. Tarkoitukseni oli ottaa kuva, jossa Nekku makaa
kyljellään, jalat suorina, ja Zelda on niiden välissä kerällä. Nekku
kuitenkin havahtui kameran esille ottoon ja kääntyl odottamaan
rapsutusta. Mielestäni Nekku on tässä(kin) kuvassa aivan syötävän
suloinen, joten en malttanut jättää tätä pois.
Talonvahti luunsa ääressä. Itse asiassa Nekku on viimeisen parin
päivän aikana ryhtynyt reagoimaan erilaisiin ääniin, todellisiin ja
kuviteltuihin, kuten vahtikoiran pitääkin: nostamalla meteli ja
lähtemällä tutkimaan. Zelda on aina lähtenyt Nekun mukaan.
Tähän väliin tulee kuva, jossa nukkuvan Zelda-neidin pää lepää
nojatuolin käsinojalla.
Pari erilaista tapaa järsiä luuta. Se voi olla joko poikittain suussa,
tai sitten sitä pidellään kuin sikaria. Kummassakin kuvassa järsiminen
on aika ponnetonta, kyse lienee lähinnä siitä että kun hampaat ovat
puhkeamassa kaikkinainen pureskelu tuntuu hyvältä.
Lopuksi pari kuvaa, joissa neiti lepää mutta pitää kuitenkin
perhettään silmällä. Taustalla näkyy, miten kovalla sateella
savupiipun kautta takkaan päätynyt vesi on päässyt tahraamaan yhden
tuhkaluukun ympäristön.